Viides Enkeli-Energia -koulun päivä on ohitse. Tätä ennenkin päivät ovat olleet upeita, mutta mitään varsinaisen sykähdyttävää ja oikein, oikein koskettavaa ei ole tapahtunut. Olen ollut suht tutuissa energioissa.

Päivä alkoi jälleen kerran energian kohotuksella.

Sen jälkeen ryhdyimme keskustelemaan menneistä elämistä. Siitä miten menneistä elämistä voi saada tietoa ja oppia. On myös tärkeää antaa anteeksi menneisyydelle, menneisyyden henkilöille ja silloiselle minälleen. Menneistä elämistä voi löytää myös piileviä voimavaroja, jotka voi aktivoida tähän elämään. Teimme korttiharjoituksen jossa nostettiin kortti joka toi viestin menneestä elämästä. Oma korttini oli mielestäni vaikea! Onneksi saimme käyttää apuna vieressä istuvaa kaveria. Nostimme vielä toisenkin kortin kertomaan miten tilannetta voi käyttää hyödyksi tai parantaa. Minä en vain vieläkään ihan täysin tiedä miten voisin käyttää menneestä tulevaa soturivoimaa rakentavalla tavalla hyväkseni niin ettei minun itsenikään tarvitsisi sitä pelätä...

Käväisimme myös menneessä elämässä mielikuvamatkalla. Tällä kertaa minulla yhdistyi jo aiemmin tiedossa olevat pätkät ja tajusin niiden olevan samasta elämästä jossa olen ollut sotilaana; itseasiassa jonkinlaisena johtajana. Mutta koin, että varsinainen ammattini oli puuseppä.

Seuraavaksi siirryimme käsittelemään Atlantiksen aikaa. Liittyyhän sekin menneisiin elämiin. =) Atlantiksesta on olemassa suht paljon tietoa kirjoissa, joten en edes ryhdy tähän millään tavoin lyhyesti kertomaan siitä. Yksi uusi, erittäin hyvä ja suositeltava kirjan on Diana Cooperin Atlantis.

Teimme ryhmäharjoituksen jossa yksi ryhmän jäsen nosti 3 korttia ja sen jälkeen ryhmä yhdessä kanavoi viestiä Atlantiksen ajasta. Näistä viesteistä en ainakaan juuri nyt kirjoita mitään. =)

Viimeisenä asiana eilen saimme Atlantis-vihkimyksen (niille jotka lukevat ensimmäistä kertaa, tämä tapahtui meditaatiossa, mutta koin sen kuitenkin hyvin todellisena, itseasiassa pidän sitä todellisena). Nyt täytyy sanoa, etten muista ollenkaan miten meditaatio alkoi! =D Tunsin kuitenkin hyvin voimakkaan energian ja niin suurta rakkautta, etten ole sitä koskaan ennen tuntenut (ja minä kun luulin jo kokeneeni moisen, ja ettei sitä suurempaa enää voisi ollakaan...); itkuhan siitä tuli. Eteeni ilmestyi ensin Atlantiksen ylipappi Ra joka ojensi minulle kultaisen omenan (olenkos saanut sen jo aiemminkin...) ja sanat : "Käytä tätä hedelmällisesti". Minun pitää vielä miettiä ja selvitellä mitä se tarkoittaa. Sitten eteeni ilmestyi Atlantiksen ylipapitar Vesta jolta sain myös jotain, joka liittyy meidän poikiin; eikä siitä sitten sen enempää. Sen jälkeen Atlantiksen ylipapitar Isis ojensi minulle ametistin ja Atlantiksen ylipappi Horus laittoi hartioilleni violetin, kultaikirjailun viitan. Paikalle tuli suojelusenkelini, tai olihan hän koko ajan läsnä niin kuin aina, mutta ehkä paremminkin tiedostin hänen läsnäolonsa. Eteeni ilmestyi yksisarvinen, suojelusenkelini auttoi minut yksisarvisen selkään ja yhdessä ratsastimme Atlantikseen. Se oli kotiinpaluu! Suuri riemu ja rakkaus valtasi minut. Enkelini auttoi minut alas, olin avojaloin ja tanssi riemusta. Lapsia juoksi jossain kauempana kohti minua ja aikuiset seurasivat rauhallisemmin. Joka puolella oli kukkia, hentoja mutta niin tuoksuvia, ja ihania puita. Atlantiksen enkeli lähestyi minua kultaisena maljan kanssa, josta hän kaatoi käsiini Atlantiksen vihkivettä, hörppäsin sitä.

Tunsin energian niin voimakkaana, että vapisin ihan fyysisesti. Nyt olin todellakin korkeiden energioiden kanssa tekemisissä.

Paljon on vielä sulateltava eilisessä. Ja tiedän, että parilla seuraavalla kerralla nuo energiat vain voimistuvat!

Noista ylipapeista ja -papittareista sen verran vielä, että jokainen näki samat henkilöt mutta en voi mistään tietää mitä muut saivat ja kokivat heidän kanssa. Noh, jokainen sai Horukselta viitan mutta sen viitan ulkonäöstä toisten kohdalla minulla ei ole tietoa, eikä tarvitsekaan olla.