Etsiessäni sopivaa uuden vuoden tervehdystä, löysin pari omaa runoa yhden kirjan takaa. Ne eivät ole kovin valoisia, mutta jotenkin tuli tunne että ne pitää tähän kirjoittaa.
Voi noita hienoja runoja,
uskomattomia sanoja;
kuinka keksivätkin.
Minulla vain tavalliset
sanat.
Koetan pärjätä.
060993
Miksi maailmani hajotettiin?
Ja itse halusin
sitä vielä lisää hajottaa,
kun ahdisti.
Eihän ole juuria.
Näen sinut vieläkin
seisomassa yksin
linja-autoasemalla
kun me kolme lähdimme
jälleen kerran.
Vasta nyt itken;
vuosien jälkeen.
041193
Kommentit