Minä olen tässä viikonlopun hihitellyt tuon 2-vuotiaan jutuille.

Kaivoimme Miikalle 100 senttisen talvipuvun, jota Aaron vielä viime kevättalvesta piti. Kun Miika näki puvun, rupesi huutamaan kiukkuisena: "Aajonin Aajonin!" Sitt tajus, että isoveljellä onkin jo ulkopuku päällä. Meni hetkeksi hämilleen, mutta kyllä siitä nauruksi muuttui. Varsinkin kun "uudessa" puvussa on pupun kuvia.

Ulkoa tultua Miika ilmoitti moneen kertaan: "Minun synttäjipäivä". Minä selitin että se ei ole vielä tänään vaan vasta muutaman päivän päästä. Mistä lie keksinyt synttäripäivän, kun ei me nyt kovin paljon olla siitä puhuttu. Varsinkin kun Miika on tyyppiä joka haluaa kaiken puhutun tapahtuvan justNYT. =D

Eilen herra 2 vee sanoi mulle: "Väistä kulta." =P (tätä samaa "kultaa" viljelee myös isoveli puhuessaan pikkuveljelle "kulta, mennään leikkimään pikkuautoilla")

Tein ruokaa ja pyödällä oli kesäkurpitsa, joka Miikan mielestä oli kurkku. Mie kerroin että mikä se oikeasti on ja poika huusi: "Isi, tääjjä on pitsa kujku!" =D Itsepäisyyttä... kurkku mikä kurkku. Samainen itsepäisyys ilmeni isän kanssa keskustellessa lantusta. Miikan mielestä se oli omena, mutta isänsä kertoi että se on lanttu. Johon Miika: "Lanttuomena!" Että uusi lajike ;D

Aaron ei tykännyt taitoluistelusta jota tuli telkkarista. Mie sanoin että mun mielestä se on aika hienoa. Johon herra melkein 5 vee totesi: "Niin kun sinä oot tyttö!" No niinpä... siitähän se johtuukin =P