Lupasin itselleni että teen joka päivä joulukuussa päivityksen. Ja heti kahtena ensimmäisenä päivänä unohdin! Paitsi teinhän ekana päivänä kuvapläjäyksen. Täytynee korjata tilanne nyt.

1.12.2012

Aamu valkeni kylmässä tuulessa ja koiralta meinasi turkki lähteä tuulen mukaan aamupissalenkillä. Minulla oli kymmeneksi meno mantulle päivystämään urheiluvälinekirpparille, jonka paikallinen urheiluseura ja alakoulun vanhempainyhdistys järjesti joulunavauspäivälle. Kauhea pohdinta oli siinä mitä ihmettä pukisi päälleen kun oli kylmä tuuli ja osan ajasta kuitenkin piti olla sisällä. Mutta onnistui mielestäni pukeutumaan sopivasti.

Parisen tuntia seisoskelin ja istuin mantun esiintymislavalla suksien, monojen ja luistimen seassa, rahastin tarvittaessa ja katselin alempana parveilevia kyläläisiä. Myyjäisissä oli enemmän porukkaa kuin tähän asti on ollut. Se oli mielestäni ilahduttavaa kun myytävät tavarat eivät kuitenkaan olleet mitä tahansa krääsää vaan käsitöitä, leivonnaisia yms.

Kyllä siinä katsellessa lämpö tulvahti sydämeen. Sellainen rakkaudellinen herkistyminen. Ihmiset olivat lähteneet liikkeelle oman kylän tapahtumaan tuulesta ja tuiskusta huolimatta. Se pitää kylää vireänä!

Harmi että joulupukki oli sairastunut (tosin kuulin että oli ollut Matkuksessa...) ja partiolaisten kodalla oli vain terveisten vastaanottaja paikalla. Ulkopuolella päivysti hevoinen jolla pojat kävivät vähän kopottelemassa. Kotimatkalla ostettiin vielä jätkänkynttilä hiihtoseuralta.

Kotona viriteltiin jouluverhoja, jouluvaloja, jouluiset pyyhkeet veskiin, joululakanat sänkyihin. Pikkuhiljaa rakennetaan sitä jouluntunnelmaa. Jo nämä pienet virittelyt toivat lämpimän tuulahduksen mukanaan.

2.12.12

Aamulla lapset eivät muistaneet että "ei itkeä saa, ei meluta saa". Jokainen, koiraa myöten, pitivät sellaista meteliä että kuului varmaan koko kylälle että meillä on herätty. Voi sitä huutoa ja mekastusta ja tappelua.

Ensimmäinen adventti ja jouluradio alkoi. Sitä tietenkin piti kuunnella. Lisää jouluvalojen virittelyä. Lihapullien paistamista. Mies ja kuopus kävivät mummolassa (=anoppilassa) hakemassa vielä sinne jääneitä joulukoristeita. Yhdet joulupallovalot on kadoksissa. Missähän kaapissa nekin on... Ja joulutähtikään ei ole vielä tullut vastaan. Eiköhän nekin jostain löydy.

Ajattelin että pikkuhiljaa voisi laitella erilaisia joulujuttuja esille. Ehkä vähän salaa lapsiltakin niin että kun heräävät niin voisi olla jotain uutta välillä. Saa nähdä miten tämä onnistuu.

Illalla rupesi satamaan lunta. Kun menin koiran kanssa iltapissalenkille, yllätys oli melkoinen kun maa olikin ihan valkoinen ja satoi isoja hiutaleita. Koira meni ihan hassuksi ja loikki ja viskeli kuonolla lunta. Lapsi se on.