Multa meni hermot miehen siskon perheeseen. Heidän takiaan järjestämme nämä perhejuhlat aina klo 11 alkaen vaikka meille muille iltapäivä olis parempi. Heidän kun pitää ehtiä ymmärrettävästi navetalle. Nyt on useamman kerran käynyt niin että he eivät tule ollenkaan, mitä ihmeellisempien syiden varjolla. Sen vielä jotenkin sulatin että eivät tulleet Miikan synttäreille. Mutta Aaron on sentään heidän kummipoika! Mulla paloi kerta kaikkisesti pinna! Eivät yhtään ajattele lasta, joka selvästi pahoitti mielensä kun kummit eivät sitten tulleetkaan. Me olimme tietenkin puhuneet että kummit tulevat koska näin oli alunperin puhe.

Eivät siis olleet kipenä, auto ei ollut rikki tms. He vain päättivät etteivät tulekaan. Anopin piti tulla heidän kyydissään. Mies lähti sitten nuorimmaisen kanssa äitiään hakemaan.

Minä olin niin vihainen, ja kurkkuani myöden täynnä heidän käytöstään että laitoin heille tosi ilkeän tekstarin enkä kadu pätkääkään asiaa.

Jos olisi ollut kyse heidän uskovaiskavereistaan niin asia olisi ollut eri. He olisivat ilmestyneet paikalle. Ei millään pahalla uskovaisia kohtaan. Mutta näin tämä menee ainakin miehen siskon perheessä.

Olen vieläkin tosi vihainen!