Kirjoitin eilen otsikon mutta en tiedä mitä tapahtui kun itse teksti jäi tänne blogiin kirjoittamatta!

Eilen oli töissä aamupalaveri. Sen enempää avautumatta työkavereideni omituisista luonteenpiirteistä, kerron vain että ihan en aina ymmärrä mitä heidän päänsä sisällä liikkuu, tai liikkuuko siellä ylipäätään mitään. Onneksi olen itse hyvinkin täydellinen. wink

Olin sopinut kuopuksen eskariopettajan kanssa VaSu-keskustelun (eli Varhaiskasvatus Suunnitelma) kello viideksi. Koululla oli ollut joulupajapäivä ja eskarin tiloissa tuoksui jouluisilta piparikakuilta ja oli siellä jouluisen näköistäkin. Eskariopettaja kehui kuopustamme mun mielestä ehkä vähän liikaakin. Kuulosti siltä että kuopuksemme on suurin piirtein ihmepoika. laugh Hän on kuulemma niin taitava kaikessa: kädentaidot on erittäin hyvät, osaa lukea ja matematiikka testistä sai täydet pisteet, on huomaavainen ja kaikkien kaveri, mielikuvitusta ja luovuutta riittää jne jne. Ainoa asia missä on parantamisen sijaa, on kiivaan tempperamentin oikeanlainen kanavointi mutta eskarissa sekin sujuu paremmin kuin kotona. Matematiikka testissä oli esim. kysymys "Mistä tiedät että käsi on vasen käsi" ja lapseni oli vastannut "Sitä on vaikeampi hallita". Mistä se keksii näitä! Toisessa tehtävässä oli pitänyt luetella viisi seuraavaa lukua 3 jälkeen. Eli ei mitään kauhean helppoja olleet kaikki tehtävät.

Keskustelun jälkeen pyyhälsin vielä kauppaan ruokaostoksille. Kaupassa oli jo hiljaisempaa. Tosin meidän lähikaupassa ei semmoista ruuhkaa edes ole kuin jossain isoissa marketeissa.

Kotona tein piparkakkutaikina. Kokeilin Birkkalan speltpiparkakkutaikinaa. Lisäksi tulostin lapsille värityskuvia netistä.