Paikallinen ilmaisjakelulehti halusi tehdä jutun Kuopion Parapsykologisesta seurasta ja toimittaja pyysi hallituksesta ihmistä haastateltavaksi. No minä tietysti julkisuushakuisena ilmoittauduin vapaaehtoiseksi. Olin suurenmoisen innoissani asiasta. Hyvä kun en mennyt riemusta kiljuen. =D

Juttu ilmestyi viikko sitten. Napakka, asiallinen, hyvä juttu. Ja mitä sitten tapahtui?

Kun minä nyt olen kauhean utelias seuraamaan tilastoja siitä millaisilla hakusanoilla päädytään mun blogiin tai vaikkapa seuran kotisivuille niin tokihan mä sitt seuraavana päivänä seurasin tilastoja entistä tarkemmin. Seuran kotisivuille ilmestyi kävijäpiikki. Blogiin ei, mutta hakusanoista näin että tännekin oli päädytty lehtijutun perusteella.

Sen lisäksi aivan tuntemattomat ihmiset soittelivat minulle ja kysyivät olenko ko. henkilö joka oli myös lehdessä, ja he halusivat keskustella omista kokemuksistaan ja kysellä seuran toiminnasta. Jo nämä asiat yksistään ilahduttivat minua. Toki tuttavat ja työkaverit kommentoivat myös asiaa.

Mutta mitäpä tapahtuikaan tänään kun oli huasteluilta. Meillä oli huippuilta! Paikalla oli 25 ihmistä. Tavallisesti meitä on noin 10. Paikalla oli monta ensikertalaista joista kaikki olivat ilmestyneet paikalle lehtijutun ansiosta.

Julkisuus voi olla siis hyvä asia. =) Sanoin itse että jos saamme edes yhden ihmisen tietoiseksi seurasta ja sen toiminnasta ja jos hän jopa ilmestyy paikalle tilaisuuksiimme niin minun tavoite on saavutettu. Paikalle tuli 13 uutta ihmistä. Tavoitteni täyttyi runsain mitoin!